Galaxi tennarit

Törmäsin netissä surffatessani galaxi-tennarehin ja olihan ne saatava. Varrettomat jäävät omaan käyttöön, mutta varrellisille on etsittävä uusi koti, ovat harmillisesti minulle kokoa liian pienet.

Ohjeita on netti pullollaan ja youtubestakin löytyy esimerkiksi tämä ohje: 

https://www.youtube.com/watch?v=hdAosXPGfkM&feature=c4-overview-vl&list=PLcc8ynUBPrXghfLpCf-CEhfuUFUTP4V6y

Nämä tuskin jäävät viimeisiksi tuunattaviksi tennareiksi, tekeminen oli tosi kivaa 

ja jälki on joka kerta varmasti täysin uniikki ja tekijänsä näköinen :)

Maalina käytin akryylimaaleja, joiden pitäisi kestää rajumpaakin menoa,

lopuksi suojasin molemmat tennarit vielä kenkien suoja-aineella.

Barbien uusi elämä

Sain yhdestä facebookin akarteluryhmästä hauskan idean. Ryhmäläinen oli tehnyt kauniin keijun vanhasta barbie-nukesta päällystämällä sen ensin kankaalla ja maalaamalla sen jälkeen harmaalla paverpolilla (kovetusaine). Hieno ja herkkä keiju tuli.

Koska itselläni löytyy kaapista vain kirkasta paverpolia, päätin muokata ideasta tyttären huoneeseen sopivan ikkunakoristeen niillä tarvikkeilla mitä kotoa löytyy. Tyttäreltä pyysin joutavaa barbieta, sellainen löytyikin, päätön nimittäin. Onneksi pääkin löytyi lopulta, päättömästä keijusta olisi voinut tulla aika karmiva.

Ensin liimasin pään paikalleen kuumaliimalla ja levitin hiuksiin ja vaatteisiin poverpolia. Annoin ensimmäisen kerroksen kuivua ja levitin vielä toisen kerroksen.

Seuraavana päivänä hiukset ja vaatteet olivat hyvin kovetuneet muotoihinsa ja oli aika aloittaa maalaus. Maalasin barbien spray-maalilla molemmin puolin kahteen kertaan.

Viimeiseksi vedin päälle kerroksen hopeanväristä spray-maalia, jonka pyyhin saman tien puuvillarätillä pois hohtavan vaikutelman aikaan saamiseksi.

Kuivuttuaan barbie olikin valmis keinumaan, saa nähdä mitä pikkuneiti tästä tykkää, kun huomenna saapuu kotiin..

Huivimania

Blogissa on ollut hiljaista, kevät oli yhtä hullunmyllyä opintojen ja muun elämän kanssa ja vasta nyt alkaa rauhoittumaan. Kesällä keskityn opinnäytetyöhöni ja käsitöihini ja lepään tulevan syksyn viimeistä loppurutistusta varten. Kädet eivät ole tekemistä lopettaneet kiireen keskelläkään, viimeisin villitys on ollut salomoninsolmuista tehdyt kolmiohuivit - huiveja syntyi kaiken kaikkiaan 6, kuvissa niistä 5.

Tölkkiklipsujen/-nipsujen huolittelun lyhyt oppimäärä

Kiiltävät klipsut valmiina käytettäväksi, mutta mitä sitä ennen pitääkään tehdä?

Klipsuja ei valitettavasti voi ottaa käyttöön heti tölkistä irroittamisen jälkeen, 

vaan ennen sitä on tehtävä jokunen työvaihe niiden siistimiseksi..

Tölkkiklipsuja on monenlaisia, mutta yksi yhteinen piirre niillä on;

kun ne irroittaa tölkistä, repsottavalle kiinnitysosalle/terävälle reunalle täytyy tehdä jotain.

Itse käytän siistimiseen kuvan suhteellisen siroja kapeakärkisiä pihtejä, 

omaan käteen sopivat pihdit löytyvät vain kokeilemalla. 

Pihtien koolla on väliä kun työstää klipsuja paljon kerrallaan, 

liian isot tai jäykät pihdit nimittäin saattavat aiheuttaa rakkoja käsiin,
toisaalta hepposet korupihdit menevät helposti rikki.

 

 Pihdeillä tartun repsottavaan kiinnitysosaan ja jos se on yhä molemmista reunoista kiinni klipsussa, 

taitan sen klipsun takapuolelle. Jos se on toisesta reunasta irti, se kannattaa irroittaa kokonaan ja 

siistiä irroitusreunan terävät kulmat pihdeillä. Sormella kokeilemalla selviää, koska reuna on riittävän siisti, ellei se tunnu terävältä sormeen, ei se todennäköisesti takerru lankaankaan.

Itse siistin yleensä isomman kasan klipsuja kerrallaan ja reunojen siistimisen jälkeen pesen ne huljuttelemalla lämpimässä astianpesuainevedessä, jotta niistä lähtee lika ja juomien tahmat/hajut pois. Lopuksi huuhtelen klipsut ja kiepautan salaattilingolla liiat vedet pois. Tämän jälkeen kippaan ne froteepyyhkeelle 

ja taputtelen loput vedet pois.

Tämän jälkeen klipsuja voikin alkaa virkkaamaan samantien.

Pieni kosteus ei haittaa, ne kuivuvat kyllä virkatessa. 

Vinkki: Älä säilytä kosteita klipsuja, oli ne juuri tölkistä revittyjä tai jo pestyjä,

 suljetussa rasiassa tai pussissa. Kosteus nimittäin hapattaa alumiinipinnan pilalle.

Tammikuun hyytävät pakkaset

Vihdoinkin talvi saapui tänne eteläänkin. 

Lunta ei pahemmin ole, enkä itse sitä tämän enempää kaipaakaan. 

Pakkasetkaan ei haittaa, ulos laitan reilusti vaatetta päälle,

kotona istun viltin alla villasukat jalassa uusia sukkia neuloen. 

Käsitöitä on hieman rajoittanut työn alla oleva opinnäytetyö ja kevättä kohden tahti vain kiihtyy. 

Olisi monta uutta ideaa, mutta ei aikaa toteutukseen, 

mutta ehkä ideat paranevat, kun niitä hetken kypsyttelee :) 

Kolmannet sukat hyväntekeväisyyteen on nyt puikoilla ja välissä tein taas yhdet itsellekin. 

Teki mieli tehdä ylipolven sukat ja mukavasti ne sääriä lämmittävätkin. 

Uusien ideoiden toteutusta odottaessa, kannattaa käydä facebookissa: 

https://www.facebook.com/pages/Handmade-by-Irinak/435884746491512

Siellä on nyt nimittäin talviale :)

Sukkasillaan hyvää tekemään

Nyt on aika tehdä sukkia, uskon ja toivon, että talvi sieltä vielä saapuu tänne eteläänkin.. 

Jokunen nipsukin olisi, mutta nyt ei ole  inspiraatiota niiden huolitteluun tai työstämiseen, edessä on opinnäytetyön tekeminen ja se vie ajatuksia ja energiaa muualle. 

Teen vielä yhdet sukat itselle koska sukkavarasto on pahasti "rikkinäinen" ja sen jälkeen jokusen parin olemassa olevista langoista niille, jotka niitä eniten tarvitsevat eli tänne: http://www.hurstinapu.net/. 

Jos haluat osallistua, niin  laita viestiä, vien sukat perille henkilökohtaisesti helmi-maaliskuun aikana.

Elleivät ne ehdi kunnon käyttöön tänä vuonna, niin ensi talvi tulee aikanaan sekin eikä ehkä näin lauhana.

Joitakin sukkia on valmistunut, mutta vain lähipiiriin ja itselle, ihan perussukkia ajattelin tehdä hyväntekeväisyyteen, koska tärkeintä on se että sukka lämmittää käyttäjänsä jalkoja. 

Plussaa on jos saa aikaan hyvän mielenkin, mutta se ei ole se pääasia:)

Tällaiset sukat valmistuivat ystävälle uuden vuoden lahjaksi.

Eilen valmistui synttärisukat itselle, ihan lempparit :)

Sinun ei tarvitse olla mestari sukkientekijä, 
se riittää että sinulla on lämmin sydän ja haluat auttaa heikompi osaisia :) 

Loin myös sivuston keräykselle, se löytyy täältä: 
https://www.facebook.com/pages/Sukkasillaan-hyv%C3%A4%C3%A4-tekem%C3%A4%C3%A4n/1427843694117982 

Itseltäni lähtee ensimmäisenä keräykseen jo valmiina olevat lasten sukat:

Huopikkaat, huopikkaat..

No ei ihan huopikkaita, mutta huovutettuja tossuja hiipi tänä vuonna paketteihin. 

Alunperin oli suunnitelmissa tehdä perinteisesti villasukkia pukinkonttiin, mutta bongattuani huopatossut facebook-ryhmästä: Voihan villasukka!, oli pakko muuttaa suunnitelmia. 

Lankamaailmasta löysin ihmeen paljon huopuvia lankoja, miten ne olivatkaan aiemmin ohittaneet silmäni! 

 Ensin hain tämä pienen lastin lankoja ja myöhemmin vielä lisää.

Ensimmäisessä setissä valmistui lahjat kummilapsille, sekä heidän äideilleen ja omalle tyttärelle.

Tänään pakettiin sujahti vielä tossut tyttäreni isälle, puolisolle, enolle ja isovanhemmille. 

Parit raitatossut tein vielä jämälangoista omia jalkojani lämmittämään.

Ohje tossuihin on niin helppo, että tekeminen alkoi jo puuduttamaan, mutta sain kuin sainkin kaikki valmiiksi. 

Voihan Villasukka! ryhmässä ollutta ohjetta muokkasin itselleni sopivaksi oman käsialani, lankojen paksuuden, pesukoneeni tehojen ja tekemieni mallitilkkujen perusteella.

Mallitilkut ja tossut tein 8:n puikoilla. Mallitilkuun tein 10 silmukkaa ja neuloin kunnes tilkku oli 10 cm pitkä, tämän perusteella laskin kutistuvuuden. Mittataulukkona käytin tätä Tiinan taulukkoa: http://www.freewebs.com/tiinanneuleet/ohjeet/sukkataulukko.pdf .

Käyttämissäni langoissa oli kutakuinkin sama paksuus lähes kaikissa eli 55m/50g, 

lankaa meni naisten tossuihin n. 150g ja miesten tossuihin 200g. 

Kannattaa varata lankaa riittävästi, mallitilkkukin vie sitä yllättävän paljon.

 

Itse tein koon 39 tossut seuraavasti: Neuloin 34:lla silmukalla ainaoikeaa tasona 8:n puikoilla 31,5 cm, 

sen jälkeen neuloin yhden kerroksen oikein aina kaksi silmukkaa yhteen niin, että silmukat vähenivät puoleen. Sen jälkeen neuloin yhden kerroksen oikein. Viimeisen kerroksen neuloin vielä oikein aina kaksi silmukkaa yhteen. Lopuksi pujottelin langan pariin kertaan loppujen silmukoiden lävitse ja silmukoin tossun päälliosan noin puoleen väliin kiinni. Sitten silmukoin tossun takareunan (eli aloituskerros) ja tein tossun reunaan 1-2 kerrosta kiinteitä silmukoita.

Pesukoneessa käytin 40-asteen pesuohjelmaa ja 900 kierroksen linkousta. Tossuihin harsin akryylilangalla pakastepussit tossun suuaukkoon ja kärkeen muutamalla pistolla kiinni. Kaikkiin lankoihin ei pakastepussia välttämättä tarvita, mutta kerran olen Novitan huopasen saanut takertumaan niin tiukasti kiinni, etten halunnut ottaa kiinni huopumisen riskiä. 

Mukaan pesukoneeseen viskasin käsipyyhkeen ja pari tennissukka palleroa. Tossuja voi hyvin huovuttaa usemmatkin kerrallaan, mutta muuta pyykkiä ei saa laittaa mukaan, tossuilla täytyy olla tilaa huopua. Märkänä tossut on helppo venytellä muotoonsa käyttäen vaikka omaa jalkaa muottina. Ja ellei mitta mene heti oikein, voi tossut kastella uudelleen ja venyttää suoraan käyttäjänsä jalassa muotoonsa.